SDP on pysytellyt nyt kaksi vuotta yhtäjaksoisesti suosituimman puolueen paikalla Ylen teettämissä puoluekannatusmittauksissa. Johtoaseman säilyttäminen ei ole vaatinut ihmetekoja.

Synkät työttömyysluvut ja liki olematon talouskasvu ovat tarjonneet helpot eväät Petteri Orpon (kok) varsin epäsuositun hallituksen kritisoimiseen.

Nyt asetelma on kuitenkin muuttumassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous on kääntynyt suhteellisen nopeaan kasvuun. Tarkistettujen lukujen mukaan kasvu on alkanut jo vuonna 2024.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous on ositain kääntynyt kasvuun; teollisuuden uudet tilaukset on kasvanu lähes koko hallituskauden ajan, kuten myös kansantalouden tuotanto, koko talaouden palkkasumma, vaihtotase ja BKT.

Teollisuuden tuotanto on kasvanu vasta ihan viimeaikoina.

Sit on noita huonajakin lukuja; julkisyhteisöjen velka on kasvanu, työllisyysaste on laskenu, työttömyysaste on noussu, rakennushankkeet sahaa alamaissa (vaikka lupien määrä on kasvanu) ja kotitalouksien käytettävissä oleva nettotulo on tullu pari vuotta alaspäin.

Eli, riippuu aika paljon mitä lukua kattoo, joku BKT:n kasvu on varmaan äänestäjän kannalta aika yhdentekevä numero, jos samaan aikaan on työttömänä. Samoin teollisuuden lisääntynyt tuotanto, jos sitä tekemään ei enää kaivata samaa määrää ihmisiä.

SDP:n puheenjohtaja Lindtman ei poliittisessa katsauksessaan antanut talouskasvusta tunnustusta hallitukselle, vaan ”vahvalle kansainväliselle suhdanteelle”. Ylen haastattelussa hän sanoi, että hallituksen panos kasvuun on ollut ”miinusmerkkinen”.

En tiiä miks Ylen toimittaja laitto kv-suhdanneheiton lainausmerkkeihin. Jos meillä olis puolue joka pystyis pitämään Suomen talouden ja työllisyyden vahvana vaikka kv-suhdanne olis huono, ei millään muulla puolueella olis realistisesti asiaa hallitukseen. Mut, Suomi on hyvin riippuvainen kv-suhdanteista, ne määrää ensisijaisesti millaiseen talouteen meillä on mahdollisuus, hallitus voi toki sit haitata sitä eri tavoin.

En löydä sitä Ylen haastattelua, missä Lindtman esitti että hallituksen panos olisi miinusmerkkinen, joten en tiedä mistä se puhuu. Laajemmin SDP ihmettelee miksi parantuneet luvut ei näy työllisyydessä. Mikä on ihan hyvä kysymys. Mut sen vastaus voi olla parantunut tuottavuus, eli samalla tai vähemmällä määrällä ihmisiä saadaan aikaan enemmän. En tiiä onko SDP:llä siihen muuta ratkaisua, ku työllistäminen verovaroin. Se kuitenkin kaipais oikean ratkaisun ihan globaalistikin.

Hallituksen arvostelu kuuluu oppositiojohtajan poliittiseen puheeseen. Mutta nyt Lindtman käytti yksittäisen hallituspuolueen tekemisten ruotimiseen enemmän aikaa kuin oman vaihtoehtonsa esittämiseen.

Toivottavasti tää muuttuu, ku vaikka mitä mieltä olis asioista, sellasen puolueen valtaanpääsy, jonka pääagenda on vastustajien mollaaminen, ei varmasti tuota mitään hyvää. Oma arvaus on et Suomella on niin vähän liikkumatilaa et hyviä realistisia ratkaisuja ei enää ole, joten valtaan pääsee ne joita äänestyskopissa muistetaan vihata vähiten.

Hesarin otsikosta huolimatta artikkeli kertoo vein biopolttoaineiden ympäristöbonuksista.

Helsingin seudun liikenne eli HSL käytti vuosina 2011–2025 ympäristöbonuksiin yhteensä 14,72 miljoonaa euroa ennen järjestelmän lakkauttamista vuoden 2026 alussa.

Tarkoituksena oli vähentää bussiliikenteen päästöjä.

Viidentoista vuoden jälkeen HSL päätyi toisenlaiseen arvioon. Bonusrahat ohjautuivat [HSL:n yksikön päällikkö Ville] Uusi-Rauvan mukaan lähes kokonaan biopolttoaineeseen. Biopolttoaine pienensi HSL:n omia päästölukuja, mutta ei vähentänyt Suomen hiilidioksidipäästöjä.

HSL:n biopolttoaineen käyttö ei lisännyt uusiutuvan polttoaineen kokonaismäärää Suomessa.

Tämä johtuu siitä, että jakeluvelvoitetta koskeva laki velvoittaa polttoaineiden jakelijat toimittamaan vuosittain tietyn vähimmäisosuuden uusiutuvaa polttoainetta.

Kun HSL-liikenteen bussiyhtiö osti bonuksen avulla puhdasta biopolttoainetta, määrä laskettiin osaksi jakelijan velvoitetta. Jakelija saattoi silloin käyttää vastaavasti vähemmän uusiutuvaa polttoainetta muualla esimerkiksi tavalliseen dieseliin sekoitettuna.

HSL:n tulkinnassa uusiutuvan polttoaineen kokonaismäärä Suomessa ei siis kasvanut, vaan sen käyttökohde vaihtui.

Uusi-Rauva toteaa, että bonusrahat kanavoituivat biopolttoaineeseen, koska sillä sai järjestelmän laskentakaavassa suurimman päästövähennyksen euroa kohden.

Esimerkiksi sähköbussi pärjäsi laskentamallissa biopolttoainetta heikommin, mutta sen hyöty olisi ollut todellinen.

Miljoona euroa vuodessa bonuksiin, joiden vaikutus oli plus-miinus nolla. Ne muutti järjestelmää vasta kun HSL:lle tuli uutta henkilöstöä ja ne pohti et mitäs tää ny on. 15 miljoonalla olis voinu tukea monen sähköbussin ostamista, jolla olis ollu oikea vaikutus ajelun päästöihin.

HSL pohti näitä asioita vuoden 2010 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämismahdollisuudet (pdf) pamfletissaan. Melkoisen hauskalla tavalle ne kirjoitti sinne sivulle 59:

Vähäpäästöisen sähkön hankinnalla ei ole välttämättä minkäänlaista positiivista ilmastovaikutusta. Positiivisia vaikutuksia syntyy ainoastaan, jos vähäpäästöisen sähkön hankinta aiheuttaa sen, että uutta lisätuotantokapasiteettia rakennetaan tai vähäpäästöisen sähkön tuotantoa nostetaan muilla keinoilla.

Jonka mekanismi on sama kuin nyt paljastanut ongelma biopolttoaineiden kanssa, mut jotenkin ne sai kirjattua sen vain sähkön ongelmaksi, eikä ymmärtänyt että ihan sama on biopolttoaineillakin.

Biopolttoaineista ne kirjoitti sivulle 60:

Varmistamalla, että bussikalusto liikennöi biopolttoaineilla, voidaan vaikuttaa suoraan liikennesuoritteen ilmastovaikutuksiin. Myös biopolttoaineiden tuotannolla on ilmastovaikutuksia. Osa syntyy maanviljelyksen tai raakaaineen keräämisen päästöistä, osa polttoaineen tuotannosta ja loput polttoaineen jakelusta tai toimittamisesta käyttäjälle.

Sanaa jakeluvelvoite ei näytä lapustä löytyvän.

Rakentaminen on hyytynyt Helsingissä pahemman kerran talouden matalasuhdanteessa.

Malmin pulmaan kiinnitti huomiota Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, joka käsitteli viime tiistaina Malmin Kiitotienkorttelien asemakaavan muutosehdotusta.

– Meille tuli viestiä rakennuttajilta, että heitä ei kiinnosta rakentaa Malmin kentän aluetta, lautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) sanoo.

Malmin tulevan keskustan hintataso uhkaa nousta niin korkeaksi muuhun Malmiin verrattuna, että asunnot eivät käy helposti kaupaksi, viesti kuului. Hinta on karkaamassa muun muassa pysäköintitalovelvoitteiden ja talojen kalliiden perustamiskustannusten takia.

Malmin kenttä on Malmilla, koska maa on niin pehmeää ettei sinne ole haluttu aiemmin rakentaa mitään. Kenttä on matala ja laaja, joten sen uppoamisesta ei ole niin pelkoa. Kerrostalo on toinen juttu, se pitää saada pysymään maan pinnalla, paikallaan ja suorassa riippumattaa maaperästä. Se kasvattaa kustannuksia.

Rakennusyhtiöt laskevat tällä hetkellä, että Malmin uusien asuntojen neliöhinta voi nousta noin 5 500 euroon, kun ympäröivillä alueilla vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat vain puolet siitä.

Korkea hinta yhdistettynä heikkoon taloustilanteeseen aiheuttaa pelon ostohaluttomuudesta, joten vielä konkurssiin menemättömät rakennuttajat on ymmärrettävästi huolissaan.

Kaikki eivät näe isoa hintaeroa yhtä suurena ongelmana. Etenkin, jos Viikin–Malmin pikaraitiotie saadaan toimimaan ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa alueelle.

– Itse uskon, että ihmiset ovat valmiita ostamaan asuntoja Malmin kentän alueelta selvästi kalliimmalla kuin vanhan Malmin alueelta, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.).

Helppo se on poliitikon noin sanoa, sen rakennusyhtiö ei mene konkurssiin, jos arvio onkin väärä. Tässä näyttäis olevan vastakkain realiteetti ja ideologia. Ne, joiden rahat olis kiinni alueen rakentamisen onnistunumisessa, ei ole halukkaita ottamaan riskiä siitä. Poliitikko tietenkin kantaa poliittisen vastuun, mut vihreiden asema Helsingissä on niin vahva, et tuskin muutaman rakennusyhtiön konkurssi sitä heilutais. Alueen rakentamisen epäonnistuminen voisi toisaalta vaikuttaa.

Kuitenkin, pikaraitiotie voi lisätä ostohalukkuutta. Ainakin anekdotaalisesi olemassaoleva pikaraitio on kasvattanut lähellä olevien asuntojen hintapyyntöjä. Pikaraitiotie on tässä ongelmassa helpoin ratkaista, Helsinki vaan ilmoittaa missä se menee ja maksaa sen rakentamisen.

Mulle ei auennu, miten pysäköintitalovelvoite nostaisi asuntojen hintaa. Mun asuinalueella on kymmeniä kerrostaloja, joiden keskellä on yksityisen yrityksen pyörittämä pysäköintitalo. Jos haluaa paikan sieltä, maksaa sille yritykselle. Jos on päässy käymään niin että pysäköintitalo on maksettu asuntojen hinnassa ja se pysäköintiyritys vaan kerää voitot, on joku ihan muu ongelma olemassa kuin pysäköintitalovelvoite. Artikkeli ei myöskään avannut missä suhteessa pysäköinnin ja perustuksien kustannukset aiheutti asuntojen hinnan tuplaantumisen.

Helen Oy ja Steady Energy Oy ovat solmineet sopimuksen käytöstä poistuneen Salmisaari B -voimalaitosrakennuksen vuokraamisesta Steady Energyn pienydinvoimalan koelaitoksen tilaksi. Koelaitokseen ei asenneta ydinpolttoainetta, vaan reaktorisydämeen asennetaan sähkövastus, mutta muilta osin sen on tarkoitus vastata Steady Energyn valmista laitoskonseptia.

Koelaitos on täydellinen kopio Steady Energyn voimalaitoskonseptista lukuun ottamatta ydinpolttoainesauvoja, joiden virkaa toimittaa sähkövastus, jonka avulla koelaitos tuottaa valmistuessaan lämpöä Helenin kaukolämpöverkkoon noin 6 megawatin teholla.

• Koelaitoksella on tarkoitus osoittaa, että pienreaktori voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti, kannattavasti ja ilman tukiaisia, sanoo Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman.

6 MW on pieni laitos, Salmisaari B tuotti 300 MW kaukolämpoä. Koko Helsingin kaukolämpötuotantokapasiteetti on joitain gigawatteja. Ilmeisesti tarkoitus on oppia miten pienydinvoima toimisi osana kaukolämpötuotantoa. Jos kyse on Steady Energyn LDR‑50 -laitoksesta, ydinpolttoaineella toimiessaan sen nimellisteho on 50 MW.

Sivuhuomiona, Helenin viestintä on järkyttävän huonoa. Ne höpisee kaukolämmöstään kertomatta mikä sen koko tuotantokapasiteetti on. Kun ne kertoo et ne on ottanu jonkun uuden laitoksen käyttöön, ne kertoo mikä sen teho on, mut ne ei kerro mikä osa koko tuotannosta se on. Toistuvasti käy mielessä et niiden hiilettömyysprojekti ei ole niillä hanskassa ja me ollaan kohta joku talvi nenät jäässä.

Välillä Keskuspuistossa on näkyny kauriin/poron/bambin kaltaisia elukoita, mut yleensä vain peräpää, kun ne juoksee jo pois. Mut nää jäi roikkumaan tohon niin et ehdin saada kameran esiin.

Ulosottolaitos on tänään perjantaina ratkaissut lupa-asian, joka koskee Helsingin areenaan liittyvää osakekauppaa. Ulosottomies on myöntänyt luvan osapuolten ehdottamalle kaupalle.

Kaupan osapuolet vastaavat kaupan saattamisesta päätökseen ulosottomiehen valvonnassa. Kauppahinta tulee jäädytetyksi pakotesäännösten mukaisesti.

No olisko nyt sit taputeltu. 2.3.2022 Hartwall haki mainoskylttinsä pois ja jääkiekon MM-kisojen alkulohko siirreettiin Jäähalliin. Melkein kolme vuotta myöhemmin areenaan jumiutuneet venäläiset omistajat saatiin irti.

Sähköt ja lämmöt saatiin päälle iltaviiden jälkeen. Nyt areenalla on paikalla teknistä henkilökuntaa, joka kiertää tutkimassa laitteiden toimintaa.

Henkilöstöä jää myös yöksi tarkkailemaan tilannetta. Areenan ulkovalot ja kiertävät valonheittimet valaisevat kauniisti lähiympäristöä läpi yön. Pitkä ja pimeä aika Ilmalassa on ohi.

Areenan avajaispäivää on vielä mahdoton sanoa, mutta jos kaikki menee mallikkaasti, niin ensimmäinen tapahtuma olisi loppukeväästä tai alkukesästä.

Aiemmin oli pohdintaa pääseekö noi samantein korjaamaan hallia, näköjään pääsi aika nopsaan. Nyt ne sit laittaa sitä takas kuntoon. Jos mitään kummenpaa ei tapahdu ennen sitä, seuraava merkittävä hetki on se kun halliin ilmoitetaan joku tapahtuma.

e. Ylen mukaan hallin sähköt on yhä päällä. /e.

e2. HS:n mukaan sähköt meni poikki noin klo 18 /e2.

Boikotissa olevasta Helsinki-hallista ovat katkeamassa sähköt maanantaina. Halliyhtiö ei kykene maksamaan laskujaan enää sen jälkeen, kun ulkoministeriö täsmensi kesäkuussa maksamiseen tarvittavan poikkeusluvan ehtoja.

Jos Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helen lakkaa toimittamasta sähköä halliin, pohjavesi uhkaa nousta tiloihin.

Esimerkiksi harjoitteluhalli on pohjavesirajan alapuolella kallion sisällä. Sähköllä käyvät poistopumput pitävät pohjaveden pois harjoitteluhallista.

HS:n tietojen mukaan vaurioitumisvaarassa ovat myös hissit sekä ravintolatilat. Jos vesi pääsisi varsinaisiin areenatiloihin, katsomoiden penkit uhkaisivat homehtua.

Kylmälaitteissa on ollut ammoniakkia, joiden säiliöt voisivat vaurioitua sähköttä.

STT:lle halliyhtiötä edustava Kai Paananen sanoi aiemmin, että jos hallissa olevat ammoniakkisäiliöt jäävät ilman sähköistä valvontaa, hallissa voisi pahimmassa tapauksessa tapahtua räjähdys.

Säiliöitä huoltava yhtiö on HS:n tietojen mukaan perjantaina suostunut tyhjentämään ammoniakin hallitiloista ilmaiseksi.

Jännitys tiivistyy kuin kosteus Helsinki-hallin seiniin. Seiniin, jotka jäänee pystyyn kun ne saa räjähdysvaaran poistettua. Voinee olettaa et hallin omistajia ei niin kiinnosta missä tilassa halli on, joten sähköjen katkaiseminen ei varmaan painosta niitä tarpeeksi hallin myymiseen. Jos ne ei saa hallia pakkolunastettua, jonkin ajan kuluttua siinä on purkukelpoinen rakennus.

Halliyhtiön maksukyvyttömyyteen on johtanut erikoinen tapahtumien kulku.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022 EU asetti hallin venäläisomistajat pakotteiden alle.

Viime joulukuusta kesäkuuhun EU:n pakotepaketti kuitenkin mahdollisti hallin vapaaehtoisen myymisen. Yksi sijoittajaryhmä pääsi HS:n tietojen mukaan vapaaehtoisissa kaupoissa viime hetkillä lähes ratkaisuun asti.

Samaan aikaan kesäkuussa ulkoministeriö tarkensi HS:n tietojen mukaan kantaansa hallin laskujen maksuehdoissa. Se ilmoitti HS:n tietojen mukaan, ettei kolmas osapuoli ei enää voi maksaa laskuja.

Hallin välttämättömiä laskuja olivat siihen saakka maksaneet niin sanotut kolmannet osapuolet. Ulkoministeriö oli myöntänyt poikkeuslupia hakemuksesta yleensä kunkin laskunipun maksamiseen.

Halli ei itse suoriudu maksuista, koska suomalaispankit eivät pakotteiden takia käsittele yhtiön maksuliikennettä.

Halliyhtiön niskassa on HS:n tietojen mukaan jo konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Velkojista mikä tahansa voisi siis hakea halliyhtiötä konkurssiin.

Konkurssissa halli ja halliyhtiö lakkaisivat olemasta venäläisten pääomistajien Gennadi Timtšenkon ja Rotenbergien suvun omistuksessa.

Artikkelin mukaan tämmöistä konkurssia ei ole aiemmin tehty. Halliyhtiöllä on rahaa maksaa velkansa, mutta se ei voi maksaa niitä pakotteiden takia. Koska asia on uusi, jos konkurssi tulee, on mahdollista että se käsitellään korkeimpia oikeusasteita myöten, johon voi mennä yli vuosi.

Poliittiset lähteet kertovat tulleensa kaupungin lakimiesten johdolla johtopäätökseen, jonka perusteella pakkolunastuksen perusteiden ei uskota entisen Hartwall-areenan kohdalla riittävän.

”Tai ainakaan tältä istumalta ei näytä löytyvän riittävää varmuutta siitä, että pakkolunastusprosessi todella menestyisi. Voihan käsitys toki vielä muuttuakin”, eräs virkamieslähde sanoo.

”Helsingissä on jo yksi toiminnassa oleva jäähalliareena, ja toisekseen areenaa pyörittää suomalainen taustayhtiö, joka ei ole pakotelistalla. Näin ollen perusteeksi ei välttämättä riitä, että venäläiset omistavat lähes kaikki areenan taustayhtiön äänivaltaiset osakkeet.”

Kaikkein suurimpana pakkolunastusprosessin jarruna pidetään kuitenkin aikaa. Useat lähteet alleviivaavat, että lunastusprosessi kestäisi kaikkine valitusmahdollisuuksineen vähintään vuoden tai kaksi, mahdollisesti pitempäänkin.

Noi vasta-argumentit on vähän haastavia. Kun vaikka jos pakkolunastukseen menisikin vuosia, niin onhan tossa Garden projekti tulossa, joka varmaan sulkee Nordiksen. Ja vaikka pakkolunastukseen menisi vuosia, niin ilman sitä ei ole mitään aikataulua.

Hassusti kaupungit saa kyllä pakkolunastettua yksityishenkilön kotitonttiakin, jos vaan sille käytön keksii, mut sit venäläisomisteisen yrityksen kanssa on yllättäen tämmösiä ongelmia. Ihmeellistä käsiennostelua taas.